Noniin tutot, nyt hunnit väärentävät henkilöllisyyden!

Oomma mietiskelleet ihmisten monimuotoisuutta ja muotoja. No vitsi vain, ei me oikeasti mitään olla mietiskelty. Ei nyt oikein saada idean poikasta kiinni, se perkule on niin vilkas liikkeissään. Viime hippamissa me puhuttiin syvällisiä saunan lauteella. Se sauna oli kyllä ihan kylmänä, mutta onneksi meidän puheet oli sitäkin kuumempia. Tulimme siihen lopputulokseen, että muurahaisilla on hyvä elämä, jota meidän tavallisten pulliaisten on syytä kadehtia. Ne on ahkeria algerialaisia. Ja vaikka ne on niin työaddikteja, niin kyllä nekin varmaan välillä saa holy kuningasideoita. Uskomme, että joku anarkistinen muurahainen on joskus sanonut kamulleen, että "Mieti ku mää en veiskään tätä havunneulasta pesälle?", ja sitten se karvainen kamu on ollut silleen "Joo hyvä idea, YOLO!"

Anarkistinen veljeys on ollut aina meidän mieleemme. Mitähän se on se anarkistinen veljeys? Se on näitä ihmiselämän vaikeita kysymyksiä. Ihmisyydestä sen sijaan tiedämme hitusen. Tai no totta puhuen emme tiedä siitäkään hölkäsen pölähdystä. Kukaan ei oikeasti tiedä ihmisyydestä, eikä mistään muustakaan. Immeinen tietää vain sen, ettei tiedä mitään.

Tulevaisuus on myös aika kinkkinen tilanne. Tulimme juuri pohtineeksi, että huominenkin on tulevaisuutta. Mistäs sitä tietää hyökkäävätkö hunnit huomenna? Sehän siinä juuri onkin, että kun ei tiedä. Ja mistä edes voimme tietää, onko hunneja olemassa? Mitä jos he ovatkin väärentäneet henkilöllisyytensä, ja huiputtaneet meitä hyväuskoisia hölmöjä? Entä mitä jos me olemmekin hunneja? Sitä te ette puolestanne voi tietää.

Tämän kaiken ylitsevuotavan syvällisyyden vastapainoksi vähän kevyempiin tunnelmiin. Huomenna Muura ja Maura aikovat pitää Muuran uuden kodin tuparit. Muri ei valitettavasti pääse karkeloihin, sillä hän viettää tämän viikonlopun kotikonnuillaan. Ehkä saatte kuulla tuntemuksia sieltä sitten seuraavan postauksen merkeissä.

T. Muri, Muura & Maura

Noniin tutot, nyt asutaan kynnyksellä!

Yksi immeinen kommenttilootassa toivoi, että esiteltäisiin itsejämme, joten täältä tulloo! Postinkitaukoa on tässä vähän pidellyt, koska Muura on muuttanut ja muitakin kiireenpoikasia on ollut vitsi vitsi laiskuus se vain on ollut. Mutta olemme täällä aina sillon kun nokka näkkyy ja vaikka ei näkyiskään!

Meitä on siis kolme tuttoa kirjoittamassa tätä plokia. Meidän yhteisnimitys on viisikon kolmikko. Viisikkoon kuuluu meidän lisäksemme kaksi immeistä: Mimmi ja Terri. Heistä ei ole mihinkään. Välillä on. Meidän eli viisikon kolmikkolaisten nimet ovat Muri, Muura ja Maura.

Otoksen nimi on Kinkkinen tilanne. Mielestämme erittäin taiteellinen. Ja valkomekkoinen Muura ei toki seiso jakkaralla tai mitään...

Muri eli rouva Mursberg on hassunhauska olento, joka tykkää tähtitortusta ja kapriksesta. Muri on tunnettu myös hulluna kynsilakkamuorina. Murista ei täällä plokin puolella paljoa kuveja vilahtele, sillä hän ei ole vilauttelijatyyppiä. Eli kuvissa esiintyy pääasiassa Muura ja Maura

Muura on karhufoobikko, tai no oikeastaan otsojen ylin ystävä. Se on omien sanojensa mukaan "vähän semmonen immeinen". Muura joutuu usein myös kinkkisiin tilanteisiin.

Maura on semmoinen unissaan seikkailija. Jos nukkuu Mauran kanssa, niin siitä saa aina viihdettä kerrakseen. Maura on myös söpö eläin, joka huutaa aina pimeydestä, että "KOALA", joka kuulostaa kylläkin, että "KUOLAA".

Mimmi on aivan helevatanmoinen drama queen. Eihän se muuten olisi niin ihmeellistä, mutta kun Mimmi on (parrakas) poika/mies... Ja nyt teillä varmaan nousee kulmakarvat otsaan asti tuon Mimmi-nimen vuoksi. Kyseinen nimi juontaa juurensa siitä, kun hän aina kiireessä tiputtaa laukkunsa keskelle tietä. Tämä kaikki kuulostaa varmaan tosi hämmentävältä, mutta hämmentävää se onkin.

Terri on nokkavin koko viisikosta. Se ryökäle myös tuppaa aina handlaamaan kaiken, joka aiheuttaa meissä pientä kateuspeikkoa. Mimmin tavoin myös Terri on kovan luokan drama queen, ja pojankoltiainen hänkin.

Koko viisikosta yhteisesti vielä sen verran, että me arvostetaan pimeyttä. Kuka muka valitsee valon, kun voi valita pimeyden? Me ollaan muutenkin vähän oudonpuoleisia immeisiä, sitä ollaan saatu kuulla suusta jos toisestakin. Me kyllä ajateltiin tehdä tästä postauksesta asiallinen, mutta eihän siitä nyt oikein mithän tullut. Sen verran voidaan kuitenkin vilauttaa tiedonjyvästä, että viisikon kolmikosta kaikki on 18-vuotiaita naisia tuttoja ja asustetaan kynnyksellä.

Ystävämme Paco ja Pete taivaalla. Kai sen jo noiden katseesta huomaa, että niillä on jonkinmoista vispilänkauppaa.

Meidän elämämme on kuin amerikkalaisesta elokuvasta, siitä ei käy kiistäminen. Sanotaan nyt näin, että me ei olla ihan tavallisia tallaajia, oli se sitten hyvä tai huono asia. Me ei kuitenkaan olla mitään wnb hipstereitäkään. Ihan oma lajimme ollaan ja ylpeitä siitä.

Me arvostetaan teitä lukijoita ihan kyllikisti. Se ei vieläkään mahdu pieniin pääkoppeihimme, että teitä on jo yli sata. Me tanssittiin onnen tanssia jo silloin, kun lukijoita oli 3 kappaletta. Kiitos ihanille, jotka olette kelkassa, ja tere tulemasta myös uusille lukijoille!

T. Muri, Muura & Maura

Noniin tutot, nyt bisnekset pöllähtää!

Nonni! Nyt on semmonen meininki, että oksat poies. Meidän bisnekset pöllähtää muiden tietoon kuin kylän posti luukusta ikään. Esimerkiksi viime tammikuussa kun perustimme tämän blogin, niin olimme varmoja, että ei meidän tutut varmasti saa tietää tästä. Voi kuinka väärässä sitä voikaan immeinen olla. Tämä blogihan levisi kaiken kansan tietoon ja me oltiin vähän pöllämyystyneitä. Vieläkin on tosin mysteeri, että mistä se leviäminen sai alkunsa. Mutta ei me tietenkään valiteta, kunhan vaan ihmetellään, että mitäs kyllikkiä.

Tuo blogijuttu ei todellakaan ole ainoa asia, joka on levinnyt kulovalkean tavoin. "Mää oon kuullu semmosta huhua, että..."-lause on tullut meille tässä vuoden sisällä erittäin tutuksi. Monet asiat, mitä me ei olla edes kerrottu kenellekään, ovatkin yhtäkkiä tosi randomien immeisten tiedossa. Se on aika helekutin kriippaavaa. Meillä alkaa oikeasti olla jo semmonen tuntuma takaraivossa, että meillä on jonkin sortin stalkkereita. Kaiken tämän jälkeen me ei oltaisi yhtään yllättyneitä, vaikka itse Tarja Halonen tulisi kertomaan kuulleensa huhua, että meillä on varakömmänässä ahman kielileikettä.

Kaikille niille tiedoksi, jotka ovat kuulleet meistä ihan viimeaikoina huhuja: Me ei olla täydellisiä. Ei aina voi kulkea järki edellä. Joskus sitä vaan menee vaiston varassa. Ja kyllähän siinä joskus käy niin, että se vaisto heittää päin methää, ja se on sitten menoa. Tekevälle sattuu, ja tekemättömät puolestaan syö jätskii ja valittaa tylsyyttä. Kyllä me kaikesta huolimatta valitaan se, että tehdään asioita, vaikkakin joskus me vain nolataan itsemme tosi pahasti. On kai sitä maailmassa pahempiakin asioita kuin huono omatunto ja häpeä. Oletteko maistaneet esimerkiksi rössypottua? Jos olette, niin voitte varmasti allekirjoittaa tämän väitteen.

Immeiset on sellaisia, että heti tuomitaan vain yhden jutun perusteella, vaikka ei olisi mitään taustatietoa, että miksi asia on miten on tai miten se loppujen lopuksi edes on. Ihmiset on todella tuomitsevaa sorttia, ja sen voi todellakin yleistää. Kaikki ei vaan ole niin mustavalkoista, paitsi black&white -bileissä.

Osa lukijoista varmaan muistaa, kun me huhtikuussa kirjoitettiin aikovamme maistaa jumalten juomaa, ja kertoa sitten rehellisesti, että oliko hauskaa. No olihan se, ei siitä käy kiistäminen. Sitä rohkeuden ja vapauden tunnetta ei voi selittää ihmiselle, joka ei ole koskaan juonut. Nyt me itsekin tajutaan se. Mutta meillä on kyllä todellakin paremmat jutut selvinpäin. Hirpakassa me kuulostetaan ihan Samppa Linnalta ja julistetaan kuinka hyviä tyyppejä kaikki on, vaikkeivat välttämättä olisikaan.

Pssst tutot, ettei kellekkään jäisi mitään mietteitä hampaankoloon, niin tiedoksi, että nämä rAkkarikuvat on otettu puhtaasti taiteen nimissä. Ei siis kuulu päivittäisiin rutiineihimme tuo tuollainen kylpyammekapinointi.

T. Muura & Maura