Noniin tutot, nyt jatketaan puhtaalla raivolla!

Meillä on ollut nyt vähän bisneksiä, niin postausideoita ei ole lennellyt päähän ihan entiseen malliin. Me kuitenkin ryhdistäydytään kunhan tulee tyyntä bisnesrintamalla. Hippamia ei ole ollut kahteen viikkoon ikiaikoihin, joten draamaakaan ei ole pahemmin näkynyt. Me ollaan tämä kaksi viikkoa istuttu popcornit kädessä odottaen jotakin mullistavia juoruja.

Jaksettiin kuitenkin toteuttaa vauhdikas tempaus kevään ratoksi. Lähdettiin kiipeilemään katolle kuin pienet kiipeilyjuhdat ikään. Mimmi ragetti aluksi, että ette helvetissä mene katolle mutta kuten kuvasta näkyy uhmasimme käskyä.

Haukottuaan raitista kevätilmaa Mimmi kuitenkin rentoutui ja alkoi naama virneessä kuvauspuuhiin Murin kanssa.

Muura harjoitteli karatepotkua ja Mimmi väisti viimehetkellä.

Ensi kesänä me aiotaan toteuttaa oikea tempausten kuningas. Me pyöräillään 512 kilometriä Mauran mökille. Aikaa meillä menee siihen laskelmien mukaan noin viikko. Yövymme matkan varrella ahmantäyteisillä leirintäalueilla nuotion ääressä, kuvaamme ihania otoksia ympäri Suomea, videoimme epätoivon hetkemme ja onnen kukkulamme sekä pidämme perinteistä päiväkirjaa. Olemme maininneet retkestämme jo parille ihmiselle ja he eivät tunnu uskovan meihin. Meidän kuntoamme ja suuntavaistoamme on epäilty ja me kuulemma luhistumme jo 10 kilometrin jälkeen. Ymmärrämme kyllä... Mutta todellisuudessa nuo epäilykset vain lisäävät vettä myllyyn. Jos kunto ja usko loppuvat kesken matkan, niin sitten jatketaan puhtaalla raivolla.

Tämä otos on ysiluokalta. Meillä oli ollut ihan jäätävä riita, joka oli kestänyt yli tunnin. Se päättyi siihen, että me törmäsimme pyörillä ja kaatua kumahdimme maahan kuin raihnaiset ahmat.

Mauran entisellä pyörällä on muuten villi historia. Viime vuonna se varastettiin Muuran kerrostalon edestä. Ensiksi sitä etsittiin kissojen ja koirien kera lähiympäristöstä. Sitten yhtäkkiä se kumajasi nokan edessä, ihan Muuran kerrostalon lähellä. Se oli kuitenkin lukittu, joten Mauran papo lähti hakemaan sitä autolla. Hän nosti sen urhoollisesti käsivarsilleen ja sanoi ylpeästi "Näin se homma hoidetaan!" ja taputteli pölyä käsistään. Maura ehti pyöräillä sillä tyytyväisenä parin päivän ajan, kunnes hän huomasi pyörän tuntuvan eriltä kuin ennen. Vasta silloin tajuttiin tarkistaa pyörän runkonumero. Siellä kumajasi ihan eri numerosarja kuin entisessä pyörässä. Siinä sitä sitten oltiin oikein pahemman luokan pyörävarkaita. Lopulta varastettu pyörä sitten palautettiin häntä koipien välissä takaisin oikealle omistajalleen. Ei kai tämä muuten olisi ollut niin paha juttu, mutta kun me rikottiin siitä väärästä pyörästä lukkokin...

Jos ette ole vielä huomanneet, niin me hankittiin tuommoinen Bloglovin'-systeemi. Ollaan kuultu huhua, että googlen lukijapalkki on pian mennyttä miestä, niin olisi tosi kiva jos viitsisitte siirtyä kumajamaan tuonne Bloglovin'in apajille.

T. Muri, Muura & Maura