sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Noniin tutot, nyt ei muututa!

Olemme ihmetelleet, miten niin monet ihmiset muuttuvat huonoon suuntaan todella lyhyessä ajassa. Olemme päässeet seuraamaan kolmen ihmisen muuttumista aivan lähietäisyydeltä. Ja emme tarkoita pelkästään ulkonäköä, vaan suurimmat muutokset ilmenevät käyttäytymisessä. Monen kohdalla on käynyt niin, että kiltistä ja kaikille mukavasta tutosta on yhtäkkiä tullut ylimielinen ja pelkästään itseään rakastava kusipää. Empatiakyky on kadonnut kokonaan, samoin kuuntelemisen jalo taito.

Eräälle meidän todella läheiselle ystävälle, jonka olemme tunteneet 1. luokasta asti, kävi juuri noin. Kutsutaanpa tätä henkilöä nyt vaikka nimellä Tiina. Muutokset eivät tietenkään tapahtuneet yhdessä yössä. Ennen hän oli ystävällinen ja kiva kaikille, sekä ennen kaikkea aito. Vietimme päivittäin aikaa hänen kanssaan, ja jos emme jostain syystä voineet tavata, olimme aivan maamme myyneitä.

No, nykyään tilanne on suorastaan hirvittävä. Tästä kaikkien pitämästä kultaisesta tutosta on tullut jäätävä huomiohuora ja dramaqueen. Huomion saamisesta on tullut hänen elinehtonsa, ja hän tekee kaikkensa saadakseen sitä. Hänen tapansa kerjätä huomiota ovat todella lapsellisia. Hän yrittää johdatella ihmiset kehumaan häntä tekemällä tai sanomalla jotakin ns. erityistä, joka kiinnittäisi ihmisten huomion. Tekemällä noin hän kyllä feilaa aika pahasti. Ainoa asia mitä hän saa, on sääliä, jota hän ei kyllä myöskään ansaitse.

Viimeksi kun näimme Tiinan, hän teki kaikkensa saadakseen yhdelle meistä todella huonon mielen. Hänen tapansa tehdä se oli mauton ja hänellä ei ollut mitään käsitystä missä menee raja. Hän jatkoi tätä useita tunteja, ja sai ilmeisesti lisäpontta nähdessään kyseisen tyypin surullisen. Saavutettuaan haluamansa hän nautti vielä kaksin kerroin enemmän nähdessään kuinka huono mieli tälle henkilölle oli tullut. Eikä tässä vielä kaikki: Kaiken tämän jälkeen hän vielä vittuili suoraan loukkaamalleen henkilölle tästä asiasta. Miten noin sydämettömiä ihmisiä on olemassa?

Aina kun jollakin meistä on juttua (hyi mikä sana...) jonkun pojan kanssa, niin Tiina tekee kaikkensa saadakseen heidät erotetuksi, jopa vaikkei Tiina itse olisi kiinnostunut kyseisestä pojasta. Hän ei yksinkertaisesti kestä sitä, jos hänen kavereistaan ollaan kiinnostuttu hänen itsensä sijaan.

Meillä on pieni porukka, jossa kaikki tunnemme toisemme hyvin. Ennen Tiinakin kuului siihen, ja tulimme kaikki hyvin toimeen hänen kanssaan, mutta ei enää. Nykyään hänellä on tapana jättää aina yksi meistä huomoimatta, kun olemme porukalla. Lisäksi hänellä on ärsyttävä tapa nostaa äänenkorkeuttaan aina kun paikalla on poikia. Ja muutenkin hänellä menee esitys päälle, ihan kaikin tavoin.

Meistä on tosi outoa, miten ihmiset voi yhtäkkiä muuttua noin. Joku siellä päässä varmaan napsahtaa. Me itse ei olla mielestämme muututtu juurikaan ja uskomme, että monet meidän läheiset ihmiset ovat samaa mieltä. Tai no tietenkin jokainen ihminen muuttuu elämänsä aikana vaikka kuinka paljon mutta me tarkoitetaan semmoista ylimääräistä häsläämistä ja teinixien kapinointia.

Me kolme tehtiin kesällä, kauniina päivänä keskellä järveä (siis veneessä kuitenkin oltiin...) muuttumattomuuslupaus, eli luvattiin olla muuttumatta. Jämäkkä.

T. Muri, Muura & Maura

4 kommenttia: