Noniin tutot, nyt jämähdetään!

Me oomma aina perustaneet leikkimisestä. Jämähtännee oomma sinne ja täällä pysymmä hamaan tappivanukkaaseen asti. Katsastettiin viime hippamissa eräs eksoottinen leikkipuisto, ja otettiin siitä vähä mittaa. Tai no paskat me mithän mittailtu, hypättiin heti palmujen katveeseen rantaposee-asentoihin ja siemailtiin raikasta sademetsän ilmaa.

Oli kyl makiata heiluskella ympäriinsä semmosta kyytiä, että hurthunkiviitat vaan hulmusivat keskitalven laitumella. Katsastettiin myöskin norsuliukumäki, uu mama. Ei kuulkaa meidän lapsuudessa ollut tuollaista moternia settiä. Oli vaan kämäsiä liukumäkiä, jotka eivät pysyneet edes pystyssä kun me pyyhällettiin paikalle, nimimerkillä traumat on.

Kattokaa nyt jumankekka mikä norsberg! Oli kuulkaa aika luksusta kiipeillä hänen selässään, ja lopuksi laskea alleen kärsää pitkin alas kuin vinhat väinämöiset konsanaan.

Meillä aina silmät kiilahtaa, kun eteen sattuu leikkipuisto. Heti pitää päästä katsastamaan tarjonta. Pikkututtona liukumäet oli kyllä elämän siistein juttu. Siellä liukumäen ylhäällä oli aina sellainen maailmanvaltias-olo, ja syystäkin. Siellähän sitä oli kaikkien yläpuolella niin kuin joku holy kuningas. Mutta pakko tunnustaa, että kyllähän nuo liukumäet nykyäänkin vetävät puoleensa. Niis on vauhdin hurmaa.

Hiekkalaatikon reunalla päivysti yksinäinen samppa, joka meni heti tuollaiseen miehekkääseen asentoon, kun me tultiin paikalle. Kyllähän me se ele heti huomattiin, joten olihan sitä pussattava. Se ei tosin reagoinut siihen mitenkään, kun ei se tietenkään rohjennut. No worries samppa.

Siinä on itse holy brat pitt, eli miekkonen jota on seksikkyydellä siunattu. Tuommonen miekkonen ku tulisi vastaan (ilman tuota skädää nenässä), niin ehän siinä tietäis miten päin olla.

T. Muri, Myyrä & Mäyrä

Ps. Olipa kerran kuski, joka tuskissaan puski.