Noniin tutot, nyt älkää ihmetelkö!

Juhannus oli ja meni. Me ajateltiin kertoa viisikon kolmikon juhannuksesta nyt pienellä viiveellä. Alkuunsa me vaan tunnelmoitiin päämajalla kynttilän loisteessa ja kuunneltiin ratiota. Yhtäkkiä jollain meistä syttyi hehkulamppu päässä - mehän voisimme soittaa sinne ratioon, koska siellä juuri pyydeltiin kuuntelijoita pirhauttamaan ja kertomaan juhannuksesta. Kunhan oltiin ekaksi vähän ehditty panikoida siitä soittamisesta, niin lopulta päästiin linjoille ja kaksi miekkosta vastasi mielissään meille. Esiteltiin itsemme, että täällä on kolme tuttoa ja siitähän se praataus sitten lähti luistamaan. Pojjaat sanoivat, että odotelkaa hetki linjoilla, kunnes sitten koitti se hetki, että tajusimme olevamme suorassa ratiolähetyksessä. Ihan hyvin se meni, vaikka oltiin me suoraan sanottuna aika jäisiä. Mutta hei ensiesiintyminen ratiossa, siitä se ura urkenee ja lopulta Las Vegas kutsuu!

Illan ollessa vielä nuori me saimme holy kuningas idean lähteä polkemaan kohti mukavata biitsiä. Koska meillä oli pienimuotoista pyörävajausta, niin me kaikki kolme sitten ahtauduimme yhden pyörän selkään. Kyllä kaksi bullea saa aina tarakalle mahtumaan kun oikeen tunkasee.

Kun oltiin eka vähäsen lagitettu laiturin nokassa, niin oli aika usuttaa Muri villin joen armoille. Muri tekikin ensi kastautumisensa oikein näyttävästi, kuten ylläolevasta videosta näkee. Jos ihmettelette Lipposen päätä, niin älkää ihmetelkö.

Meillä oli eväänä Marabouta ja yhtäkkiä tuli semmoinen fiilinki, että heitetään se veteen ja katsotaan miten se käyttäytyy siellä. Niinpä viskattiin se niin että polskahti, ja samalla hetkellä Muri lähti kauhomaan sen perään huutaen aggressiivisesti "Saalis, saalis, saalis!" Ennen kun Muri oli ehtinyt saalistaa sen, se olikin jo uponnut joen syvyyksiin. Me tietenkin hätäännyimme siitä suunnattomasti ja viuhdoimme käpälillämme Murille, että pelasta se. Onneksi vesipetojen suvusta haarautuva Muri hoiti tehtävänsä kunnialla, ja niinpä pääsimme muonaamaan kuivaa Marabouta.

Lopulta me kaikki olimme uitettuja elikoita. Palattuamme biitsiltä otimme holy artistical kuveja päämajan oven edessä. Jos mielenkiinnostaa nähdä niitä, niin ne näkyvät kätevästi edellisessä postauksessa.

Muria ei ole näkynyt apajilla viikkoon ikiaikoihin. Alamme jo kaivata häntä. Onneksi hän aina välillä ilahduttaa sateisia päiviämme (oi missä olet aurinko armas) tekstiviestin muodossa. Eilen saimme Murilta soman runonpoikasen, joka kuuluu näin:
"Metsämursun voi nähdä vain se ihminen, jonka sydän likainen on ja aivan tunteeton." - Muri 2013

 T. Muura & Maura